Mikä jarruttaa tekoälyn viemistä yritysten arkeen?

Suomalainen tekoälyä tarkasteleva järjestö FAIA (Finland’s Artificial Intelligence Accelerator) julkaisi hiljattain kattavan raportin tekoälyn hyödyntämisestä Suomessa ja erityisesti suomalaisissa yrityksissä. Raportissa todetaan muun muassa, että tekoälyä hyödyntävien yritysten määrä on kolminkertaistunut kolmessa vuodessa.  Suunta on hyvä, mutta silti vain murto-osa yrityksistä on investoinut tekoälyhankkeisiin. Englanninkielinen raportti on tarkoitus julkaista myös suomeksi vuoden loppuun mennessä.

Millaisia ajatuksia tekoäly herättää yrityksessä, jossa se on vielä uutta ja ihmeellistä? Kysyimme asiasta asiakasyrityksemme edustajalta Jussi Muhoselta, joka on ravintolakonserni Antellin talousjohtaja.

Antellin toiminta keskittyy henkilöstöravintolatoimintaan. Kuluvan vuoden haastava tilanne antoi sysäyksen tekoälyä hyödyntävän mobiilipalvelun kehittämiselle ravintolatoiminnan tueksi. Yhteistyössä kävi ilmi, että Jussilta löytyy jo aiempaa henkilökohtaista kiinnostusta tekoälyn mahdollisuuksia kohtaan. Tämä kiinnostus on konkretisoitunut esimerkiksi Oxfordin yliopiston tekoälysertifikaattina.

Mitä Oxfordin tekoälykurssi sitten tarjoaa talousjohtajalle? Jussin kokemukset ovat sekä oivalluttavia että opettavaisia.

“Kurssilla yllätti kuinka vähän aiheesta kuitenkin tiesi. Mutta siellä sai raamit sille, miten tekoälyä kannattaa ajatella firman kannalta. Tärkeää on ymmärtää, ettei tekoäly voi ratkaista kaikkia ongelmia. Se toimii tehokkaasti selkeisiin, rajattuihin ongelmiin.”

Antellin talousjohtaja Jussi Muhonen

Tekoälykurssit raivaavat tietä tekoälyn ymmärtämiselle myös organisaatioissa

Suomessakin on kunnostauduttu tekoälyopetuksen parissa. Helsingin yliopiston Elements of AI -kurssi on menestynyt matalan kynnyksen johdantona tekoälyn maailmaan. FAIA:n raportissa ehdotetaankin, että kurssista tehtäisiin jatko-osa, joka olisi suunnattu erityisesti organisaatioille. Toistaiseksi tarjonta on kuitenkin pysynyt yksityishenkilöille kohdennettuna.

Raportissa on myös mainittu kehittyneen teknologian puute osasyynä tekoälyn hyödyntämisen hitaaseen kasvuun. Jussin näkemyksen mukaan tekoälyn hyödyntämistä saattaa rajoittaa teknologian lisäksi rajallinen ymmärrys tekoälyn mahdollisuuksista sekä luovuuden puute. Yrityksiltä saattaa puuttua uskallusta ajatella uudella tavalla tai kokeilla jotain, mitä eivät täysin ymmärrä.

”Edistyneen teknologian käytön aloituksessa ja hyödyntämisessä on tärkeää löytää oikeanlaiset kumppanit, jotka ymmärtävät asiakkaan liiketoimintaa ja toimivat asiakkaan kumppaneina”, Jussi toteaa.

Myös yrityskulttuuri ja johtaminen vaikuttavat Jussin mukaan resurssien käyttöön. “Tekoälyn ottaminen mukaan liiketoimintaan vaatii omistajuutta. Tarvitaan joku, joka on innoissaan asiasta. Jos ajattelee monia pieniä ja keskisuuria yrityksiä, niin voi olla, että puutetta on osaamisesta ja innostumisesta. Ei niinkään saatavilla olevasta teknologiasta.”

FAIA:n raportissa esitetään myös huoli siitä, että polarisaatio yritysten välillä kasvaa jakaen yritykset niihin, joilla on resursseja hypätä uuden teknologian kyytiin ja niihin, jotka jäävät kelkasta.

Tieto ja johtajuus nujertavat ylivarovaisuuden

Ylivarovaisuus on ilmiö, jota olisi hyvä pyrkiä taklaamaan. Yksi keino on lisätä tietoa siitä, mitä tekoälyratkaisuilla tarkalleen tarkoitetaan, ja millä tavoin yritykset voivat niistä hyötyä. Tekoälyyn tutustuminen on Jussin mukaan ollut sekä palkitsevaa että innostavaa. Oxfordin tekoälykurssin jäljiltä päälle on jäänyt kehittämisen ja innovoinnin moodi, joka “ei vain koske tekoälyä, vaan muutakin liiketoimintaa.”

Teknologiset uudistukset voivat jäädä tekemättä, jos yrityksestä ei löydy ketään, joka liputtaisi niiden puolesta. Ylivarovaisuudesta tulisi päästä eroon. Jussin mukaan varovaisuuden ilmiöön sopii Nobelin talouspalkinnon voittaneen George Stiglerin kuuluisaa sanonta: “jos et ole koskaan myöhästynyt lennolta, vietät varmaankin liikaa aikaa lentokentällä.”

Antell otti käyttöön tänä kesänä ensimmäisen mobiilisovelluksensa ja mahdollisuuden ennustaa liiketoimintansa kehitystä koneoppimisen avulla. Kysyimme Jussilta, onko tekoälyn käyttöönotto koettu haastavaksi yrityksessä, joka ei lähtökohtaisesti ole teknologiapainotteinen. Jussin mukaan haasteena ei niinkään ole se, onko perinteisessä vai uudessa organisaatiossa.

“Ongelma molemmissa tapauksissa on datan saatavuus. ”

Tekoäly tarvitseekin dataa oppiakseen. Jos sitä ei ole, jää tekoälyn sijasta käteen lähinnä tekotyhmyyttä.

Koronan aiheuttama epävarma tilanne saattaa luonnollisesti vaikeuttaa toiminnan kehittämistä. Vaikka samanaikaisesti tilanne olisi hyvin potentiaalinen uusille avauksille, niin taloudellinen riski on monessa yrityksessä kasvanut pakahduttavan suureksi. Jussi toivookin, että yrityksistä löytyisi keinoja pitää kehittämisen moodia yllä, joka voisi kantaa tämän ajan yli.

Tahdotko viedä yrityksesi edelläkävijöiden joukkoon?

Kartoitamme teille järkevän tavan hyödyntää tekoälyä liiketoiminnassa. Sanomme myös suoraan, jos sellaista ei ole.