Datan vaikutus UX-suunnitteluun

Palvelun kehittäminen datavetoisesti vaatii luonnollisesti ympärilleen aina dataa. Datan keräämistä on lähestyttävä huolellisesti, mietittävä hyvin tarkkaan mitä dataa käyttäjistä halutaan kerätä ja minkä takia. Lisäksi on ymmärrettävä minkälaiset kohderyhmät järjestelmää käyttävät. 

Yleisellä tasolla käyttäjistä halutaan kerätä kahteen eri luokkaan kuuluvaa dataa, joilla käyttäjien toimintaa arvioidaan. Käyttäjistä halutaan kerätä kvantitatiivis-numeerista dataa, josta pystytään päättelemään vastauksia kysymyksiin kuka, mitä, milloin ja missä. Kvantitatiivinen data osoittaa mittakaavan. Kvantitatiivinen data ei kerro, että miksi.

Kvalitatiivinen data puolestaan kertoo miksi ja miten. Miksi tietty käyttäjäryhmä tekee yhden toiminnon, kun taas toinen ryhmä valitsee toisen? Miksi jokin sisältö pitää kävijät palvelussasi pidempään kuin jokin toinen? Laadulliset tiedot tarjoavat näkökulman ja auttavat ymmärtämään, mitä tapahtui, mutta myös miksi ja miten se tapahtui. 

Käyttäjien ymmärtäminen

Tärkeää on ymmärtää, että parhaatkaan suunnittelijat eivät ole käyttäjiäsi. Suunnittelijat voivat kuitenkin oppia ymmärtämään käyttäjiä tekemällä käyttäjätutkimuksia, tutkimalla sivustojen dataa tai vaikka käytettävyystestauksella, jossa sekuntikellon kanssa mitataan kuinka pitkään käyttäjältä jonkun tietyn valitun operaation suorittamiseen meni. Suunnittelijat pystyvät hyvin harvoin ennustamaan, mitä käyttäjät haluavat ja tarvitsevat. Näitä asioita varten tarvitaan käyttäjä-, ja markkinatutkimusta.

Dataan perustuva suunnittelu auttaa UI/UX-suunnittelijoita pääsemään eroon oletuksista jotka eivät välttämättä pohjaa mihinkään. Jokainen toimiala ja liiketoiminta on jollain tavalla ainutlaatuinen. Suunnitteluohjeiden kirjaimellinen noudattaminen tai uusimpien digitaalisen suunnittelun trendien omaksuminen ei auta sinua tuntemaan kohdekäyttäjiäsi, vaan suunnittelijoiden on saatava kohderyhmäkohtaisia oivalluksia parantaakseen tuotteen käyttäjäkokemusta. 

Datan hyödyntäminen osana innovointia ja kehitystä

Monet syyttävät dataan perustuvaa lähestymistapaa suunnitteluun innovoinnin estämisestä, mutta näiden tavoitteiden ei tarvitse olla ristiriidassa keskenään. Vaikka onkin totta, että pyrkimys kasvattaa konversiolukuja jollain pienillä prosenteilla voi estää UI/UX-suunnittelijoita innovoimasta, ongelma ei ole datan käyttämisessä vaan siinä, miten sitä käytetään. Suunnittelijoiden pitäisikin pystyä ehdottamaan rajuja, rohkeita muutoksia. Jos suunnittelijat haluavat, että heidän asiakkaansa tai muut sidosryhmät suostuvat heidän suunnitelmiensa toteuttamiseen, heidän pitäisi tukea suunnitteluhypoteesinsa datalla.

Jos haluat suunnitella verkkokaupan kassavirran kokonaan uudelleen, tee käytettävyystestejä selvittääksesi, missä ostoprosessin keskeisissä vaiheissa kuluttajat tipahtavat ostopolulta pois. Monet verkkosivujen analytiikkoja tutkineet ihmiset ovat esimerkiksi havainneet kuinka moni käyttäjä hylkää ostoskorinsa nähtyään verkkokaupan toimitusmaksut. Nopealla mietinnällä mieleesi saattoi juolahtaa, että eihän toimitusmaksut sinänsä kuulu käyttöliittymien tai käyttökokemuksen suunnittelun piiriin, mutta tuo on kuitenkin asia jonka pitäisi selvitä yrityksellesi hyvin tehdyn suunnittelutyön tiimoilta. Ja se voi selvitä sekä analytiikkadatan tutkimisesta jälkikäteen tai käyttäjähaastatteluista. 

Datan hyödyntämisessä on hyvin tärkeää huomioida tavoitteet. Siispä kun yrityksesi miettii miten dataa tulisi hyödyntää osana suunnittelun tukea, on vähintäänkin yhtä tärkeää miettiä mitä halutaan saavuttaa. 

Tärkeää on siis huomioida kokonaisuus yksittäisten asioiden osaoptimoinnin kanssa ja mikäli kyseessä on esimerkiksi tuote joka tähtää myyntiin, niin on sangen harvinaista että mitattavasta metriikasta kannattaisi unohtaa eurot. On hyvin helppoa päätyä tilanteeseen, jossa näkee datasta että jotain nappia ei paineta riittävän usein ja pyrkiä ratkaisemaan asia siirtämällä, suurentamalla tai monistamalla tuota nappulaa, mutta juurisyy luultavammin löytyy jostain muualta.

Tämä on datavetoista suunnittelua käsittelevän blogisarjan ensimmäinen osa. Toisen osan löydät täältä.