Moottoripyöriä ja käyttöliittymiä – UX Designer Tuomo

Moottoripyöräilevä datamies Tuomo suunnittelee RND Worksillä käyttöliittymiä sekä käyttökokemusta. Taloon hän tuli vuoden 2019 syksyllä tehtyään ensin samoja hommia pitkään freelancerina. Alanvalinnasta on ollut enteitä jo pitkään, sillä tietotekniikka veti Tuomoa puoleensa jo lapsena.

– 12-vuotiaina taidettiin kaverin kanssa tehdä ensimmäiset nettisivut. Opiskelin aluksi yliopistossa kauppatieteitä, mutta vaihdoin sitten IT-alalle. Aloitin käyttöliittymäsuunnittelun parissa freelancerina ja siirryin vuonna 2019 UX-suunnittelijaksi RND Worksille.

Tuomo toimii RND Worksillä UX Designerina, jonka vastuualueella ovat käyttöliittymäsuunnittelu sekä käyttökokemussuunnittelu. Ideaalitilanteessa kaikki suunnittelu ja kehitys on kokonaisvaltaista ja käyttäjälähtöistä.

– Keskityn työssäni käyttöliittymän kokonaisuuteen. Käytännössä vastuullani on eri projekteissa tuottaa valmiit layoutit devaajia varten. Ennen valmista layoutia täytyy tehdä taustatyötä. On perehdyttävä muun muassa analytiikkaan ja asiakasyritykseltä saatavaan dataan. Myös eri sidosryhmien kanssa kommunikointi on tärkeää, sillä sieltä saa näkemystä siitä, millaisia toiveita lopputuotetta kohtaan on.

Datalähtöistä UX-suunnittelua

Ennen layoutin suunnittelua ja lopputuotteen valmiiksi hiomista, UX Designer perehtyy huolellisesti saatavilla olevaan analytiikkaan. Joskus yrityksellä on antaa itse keräämäänsä dataa UX-suunnittelun tueksi. Joskus taas dataa hankitaan yleisistä tietolähteistä, kuten tutkimuksista tai yleisistä selvityksistä.

– Käytän työssäni ohjenuoraa ”aloita suunnittelu datasta ja lopeta suunnittelu dataan”. Jos yrityksessä on tehty asiat hyvin jo aiemmin eli niin sanottu datakypsyys on korkea, lähes kaikesta liikehdinnästä jää jälki esimerkiksi Google Analyticsiin. 

Taitava UX-suunnittelija osaa hyödyntää dataa monella tavalla ja pystyy tekemään analytiikan perusteella päätelmiä siitä, millainen lopputuotteen tulisi olla. Datan lisäksi mukana kulkevat aina myös käyttöliittymäsuunnittelun peruselementit eli haastattelut ja asiakasyrityksen ydinliiketoiminta-alueeseen tutustuminen.

– Jos esimerkiksi halutaan tarkastella asiakkaan rekisteröitymistä johonkin palveluun, voidaan tarkastella ensimmäisen ja viimeisen klikin välillä kulunutta aikaa. Näin saadaan tietää, miten kauan palveluun rekisteröityminen kestää. Samaten jos nähdään, että esimerkiksi jokin yksittäinen painike tai elementti on vanhan järjestelmän klikatuin, niin voidaan sanoa, että sitä ei kannata ainakaan ensimmäisenä lähteä uudessa versiossa poistamaan.  

Datan keräämisen ja siihen tutustumisen jälkeen tehdään hypoteesi.

– Hypoteesi on malli käyttöliittymästä. Hypoteeseja voi tehdä muutamia versioita, joiden toiminnallisuutta sitten testataan loppukäyttäjillä, jotta nähdään, mikä toimii parhaiten. Tätä kutsutaan A/B -testaukseksi. Usein se yhdistetään myynnin optimointiin, mutta sitä voi hyödyntää myös käyttökokemuksen optimoinnissa. 

Käyttöliittymäsuunnittelun tulevaisuuden neljä kehityssuuntaa

2010-luvulla ala on kasvanut räjähdysmäisesti ja tulevaisuus näyttää edelleen käyttöliittymäsuunnittelun näkökulmasta mielenkiintoiselta. Erityisesti neljä kehityssuuntaa korostuu. Ensinnäkin mobiiliapplikaatiot ja verkkosivut tulevat lähentymään toisiaan, kun mietitään muotoilua käyttöliittymäsuunnittelussa.

– Tämä näkyy esimerkiksi Applen käyttöliittymäpäivityksissä. Nähtävissä on toimenpiteitä, jossa Macin ja iPhonen käyttöliittymiä on ryhdytty tuomaan lähemmäs toisiaan. Tulevaisuudessa ei siis ole käyttöliittymäsiiloja, vaan yksi kokonaisuus, joka venyy eri paikkoihin. 

Toiseksi saavutettavuudesta tulee koko ajan suurempi osa yritysten strategioita ja siihen halutaan myös investoida. Suunnittelussa onkin entistä tärkeämpää ottaa huomioon käyttötapaan ja käytettävyyteen vaikuttavat seikat.

Kolmanneksi näyttörajapintojen valta-asema saattaa ruveta tulevaisuudessa horjumaan ja perinteiset käyttöliittymäsäännöt saattavat mennä uusiksi.

– VUI eli ääniohjattava käyttöliittymä tulee kasvattamaan merkitystään esimerkiksi esineiden internetin myötä. Myös eleohjaus ja VR-käyttöliittymät vaativat uudenlaista näkökulmaa suunnitteluun. Näiden kanssa aika moni perinteisen käyttöliittymäsuunnittelun lähtökohdista menee uusiksi.

Neljäntenä kehityssuuntana datan merkitys tulee korostumaan entisestään. Tulevaisuudessa sovelluksista ja palveluista saatetaan tehdä entistä enemmän automaattisesti muokkautuvia käyttäjän tarpeisiin perustuen. Periaatteessa samalla koodilla voidaan tuottaa hyvinkin erilaiset käyttökokemukset samoista ”lähtökohdista” käyttäjän käyttäytymisen ja sen seurannan perusteella.

– Suunnittelija tekee siis jatkossa vain raamit, joiden puitteissa tekoäly räätälöi palvelua käyttäjiltä saatavan datan mukaan. Tulevaisuudessa sama verkkosivu voi olla myös rakenteeltaan hyvin erilainen kahdelle eri ihmiselle.