Sellaisten projektien tekeminen, joissa yksi projektin pääasiallisista tavoitteista on teknologian uudistaminen, on hyvin yleistä. Tällaiseen tilanteeseen voidaan päätyä esimerkiksi silloin, kun teknologia on vanhentunut tai vanhentumassa. Teknologian tuki voi olla loppumassa täysin ja ratkaisu on täten muuttumassa tietoturvattomaksi. Olen myös nähnyt tilanteita, joissa teknologiaa tarjonneen yrityksen konkurssi on johtanut tarpeeseen. Vaikka teknologian vanhentumisen, ulkoisen muuttujan tai houkuttelevamman hinnan takia lähdettäisiin tekemään uudistusprojektia, niin yksinomaan teknologian vaihtamisen ei pitäisi olla tavoitteena. Vaikka hankkeen alkuperäinen tarve on tullut teknologian vaihdosta, on sen pitäminen ainoana tavoitteena hankkeen onnistumisesta huono.

Kun tarkastellaan mitä tahansa liiketoiminnan muutosprojektia, kyseessä on aina paljon muutakin kuin pelkkä teknologiaprojekti. Ihmiset ovat jokaisen projektin keskiössä. Vaikka paperilla esimerkiksi rekrytointijärjestelmän vaihtaminen toiseen rekrytointijärjestelmään vaikuttaisi yksinkertaiselta asialta, niin organisaatiossasi saattaa olla töissä satoja ihmisiä jotka käyttävät tuota rekrytointijärjestelmää työkseen. Projektisi onnistumisen mittariston kärkipäässä pitäisi olla se, miten uudistusprojekti vaikuttaa tuohon ihmisryhmään. Hyvin usein näkee tilanteita, joissa strategisissa tavoitteissa ja työtä ohjaavassa mittaristossa näkyy järjestelmän integrointikyvykkyyksien parantaminen, palvelun requests per second -kestävyys, hinnan halpeneminen ja niin edelleen. Järjestelmää työkseen käyttävät ihmiset tuppaavat edelleen helposti unohtumaan.

Lisäksi on hyvä muistaa, että muutos itsessään on vaikeaa. Uuden teknologian käyttöönotto oikealla tavalla voi parantaa liiketoiminnan tulosta ja kasvua, tai nostaa tuottavuutta muilla yrityksen toimintaa tukevilla mittareilla. Ihmiset on syytä pitää mukana projektin kaikissa vaiheissa ja on keskityttävä siihen, miten käyttäjät omaksuvat uuden teknologian ja sen mukana tulevan käyttökokemuksen. Useimmat teknologiat on taivutettavissa erilaisiin käyttökokemuksiin. Käyttöliittymäkerrokset kuitenkin tottelevat pitkälti samoja lainalaisuuksia riippumatta siitä mikä teknologian nimi on. Mutta mitä valmiimpi tuote on, niin sitä pienemmät ja kalliimmat mahdollisuudet käyttökokemuksen muokkaamiseen luultavasti on.

Menestyksekkäimmät teknologian käyttöönottoprojektit perustuvat yleensä menetelmiin, jossa käyttäjät sitoutetaan uuteen teknologiaan heti kuin mahdollista. RND Worksin kokemuksen mukaan käyttäjät on hyvä saada mukaan jo hyvinkin puolivalmiiden järjestelmien kanssa. Tässä kohtaa käyttökokemussuunnittelussa ja käyttöliittymäsuunnittelussa kannattaa keskittyä siihen, kuinka pitkään käyttäjillä menee sellaisten operaatioiden tekemiseen, jotka ovat olennaisia. Tämä lainalaisuus säilyy riippumatta siitä puhutaanko verkkokauppahankkeesta, toiminnanohjausjärestelmästä vai mistä. Ja onko se järjestelmää ryhmä asiakkaita vai yrityksen omia työntekijöitä. Kun käyttäjät voivat henkilökohtaisesti samaistua muutokseen ja mahdollisesti vaikuttaa siihen miltä uusi teknologia näyttää ja tuntuu, he todennäköisesti ottavat myös sen teknologian mielellään käyttöön.